Olympic National Park

Olen äärettömän hyvä suunnittelemaan. Kuukauden jenkkireissu ei tuottanut minkäänlaisia vaikeuksia kaikkine yksityiskohtineen ja lennokkaine käänteineen. Matkoilla tykkään siitä, että kaikki mikä reitille osuu on katsastettava. Road tripin ensimmäistä päivää jännitin kuitenkin eniten, koska suunnitelma oli sen osalta hieman auki. Olin kuitenkin jo pitkään halunnut telttailla Olympicin niemimaan karuilla rannoilla ja nähdä Washingtonin sademetsiä ja luontoa lisää. Jotta kaikki olisi mennyt tämän päivän aikana putkeen, piti tähtien olla puolellamme. Ja niin ne myös olivat.
I'm incredibly good at planning. A month of travels in the US caused for no trouble with all its details and its surprisingly tight schedule. While traveling I like checking out everything along the route that deserves to be seen. Mostly I was nervous about the first day of our road trip, since the plan still hadn't been set in stone. However, I had for a long time already wanted to go camping on the rugged beaches of the Olympic Peninsula and see more of Washington's rainforests and nature. For everything to have fallen into place during that day, the stars would've had to be aligned for us. And so they were.
IMG_4254
Seattlesta nousimme autolautan kyytiin kohti Bainbridge Islandia. Halvin autolautta jolla olen muuten ikinä ollut - auto + 2 matkustajaa = 25 dollaria! Lauttamatkasta lisää myöhemmin. Ensimmäinen varsinainen pysähdyspaikkamme oli kuitenkin Jamestown S’Klallam Tribe ja Northwest Native Expressions -museo ja kauppa lähellä Sequimin kaupunkia. Tämä oli minulle ihan aarreaitta, sillä saatatte tietää että rakastan natiivikoruja ja muuta Amerikan intiaanien taidetta. Täältä löysin myös korvaavat toteemikorvikset viime vuonna varastettujen tilalle. Voi sitä onnea. Pidin niitä korvissani koko reissun ajan.
From Seattle we boarded a ferry over to Bainbridge Island. It was the cheapest ferry I've ever been on - a car and 2 passengers = 25 dollars! More about the ferry ride later on. Our first real stop was the Jamestown S’Klallam Tribe and the Northwest Native Expressions museum and store close to the town of Sequim. This was a real gold mine for me, since you might already know that I love native inspired jewelry and other Native American art. Here I even found a pair of totem earrings to replace those that got stolen last year. Oh the happiness. I wore them throughout our trip.
IMG_4253
IMG_4249
IMG_4252
IMG_4257
IMG_4261
IMG_4262
Sequimin jälkeen matka jatkui Port Angelesin ruokatarjonnan ja Olympicin kansallispuiston Visitor Centerin luo. Visitor Centerissä kohdallemme osui vanhempi herra Ranger, joka tiesi Suomestakin yllättävän paljon. Kyselimme telttailusta rannalla, ja saimme häneltä saman ehdotuksen jota olin jo ennakkoon hieman tutkaillut. Alun perin olin ajatellut että haikkaisimme koko matkan Shi Shi Beachille läpi Makah intiaanien reservaatin, mutta koska polveni oli vielä hieman heikossa hapessa kevään skeittaamisen jälkeen, ajattelin La Pushin ja Rialto Beachin olevan meille sopivampi telttailukohde. Maksoimme backcountry telttaluvasta ja karhukanisterista alle parikymppiä ja ostimme kansallispuistojen vuosikortin. Sitä tulisimmekin käyttämään ahkerasti seuraavien viikkojen ajan.
After Sequim our trip continued to Port Angeles' food offerings and the Olympic National Park Visitor Center. At the Visitor Center we met an older mister Ranger, who knew plenty about Finland. We asked him about camping on the beach and he gave us the same suggestion I had already researched in advance. Originally I had thought that we'd hike all the way out to Shi Shi Beach through the Makah Indian Reservation, but since my knee was still a bit sore from last spring's skateboarding, I thought La Push and Rialto Beach would be a more fitting camping option for us. We paid less than 20 bucks for our backcountry camping permit and a bear can and also got an Annual Pass for the National Parks. We would come to use the pass several times over the next few weeks.
IMG_4269
Sen sijaan että olisimme lähteneet Visitor Centeriltä ajamaan ylös Hurricane Ridgelle, päätimme että näkisimme vuoria vielä ihan kyllästymiseen asti ja lähdimme sittenkin eteenpäin kohti rannikkoa. Alle tunnin ajelun jälkeen metsän lomasta alkoi pilkottaa sinistäkin sinisempi vesi. Olimme saapuneet Lake Crescentille.
Instead of driving up to Hurricane Ridge from the Visitor Center, we decided that we would still come to see so many mountains along the way, that we'd rather head towards the coast earlier. Less than an hour's drive later, bluer than blue water started gleaming through the forest. We had arrived at Lake Crescent.
IMG_4278
Tämä muinainen jäätikköjärvi oli sanoinkuvaamattoman kaunis. Vesi oli kirkkainta ikinä näkemääni vettä ja sen väritys oli aivan toisesta maailmasta. Jälkikäteen luin, että veden väri johtuu typen puutteesta järvessä, jonka vuoksi mikään levä ei viihdy siellä. Koitin varovasti vettä varpaillani ja päätin että järveen oli ehdottomasti päästävä uimaan. Läheiseltä venerampilta se onnistuikin. Kyllä suomityttöjä lykästi kun sai heittää talviturkin näissä vesissä!
This ancient glacial lake was unbelievably beautiful. The water was the clearest I've ever seen and the coloring was like out of another world. Later I read, that the color of the water is due to the lack of nitrogen in the lake, which makes it inhabitable for any type of algae. I carefully felt the water with my toes and decided that I had to swim in that lake. At a close by boat launch we finally launched ourselves into the lake - first swim of the year!
IMG_4276
lakecrescent
Uinnin jälkeen jatkoimme matkaa kohti Sol Ducin vesiputousta. Ajoimme pitkälle metsään, jonka jälkeen putouksille oli mailin verran matkaa läpi hyvin samankaltaisen sademetsän, joihin olen Kaakkois-Alaskassa vuosien ajan tottunut. Oli kuin olisin tullut kotiin.
After a cooling dip in the lake we continued towards the Sol Duc waterfalls. We drove far into the woods and hiked about a mile through a very similar rainforest I've gotten used to in Southeast Alaska over the years. It was just like coming home.
IMG_4282
IMG_4303
IMG_4320
IMG_4369
IMG_4328
IMG_4304
Putousten ympärillä leijui sankka vesihöyry ja sen ansiosta sateenkaarikin ilmestyi näkyviin. Kuinka erilaisia vesiputoukset voivatkaan olla! Tämä on ehdottomasti ollut minulle vuorten ja vesiputousten kesä. Lisää vesiputouksia siis tiedossa...
There was a thick veil of mist by the falls and so a rainbow appeared. I'm amazed by how different waterfalls can be! This has definitely been a summer of mountains and waterfalls for me. So more waterfalls will be coming up...
IMG_4385
IMG_4428
IMG_4406
IMG_4446
Tämä metsä oli varmaankin juuri sitä, mitä Stephenie Meyer kuvitteli kirjoittaessaan Twilight -kirjat. Luin kirjat asuessani Alaskassa, ja ajattelin jotenkin niidenkin maisemien sopivan hyvin valoa karttavien vampyyrien kodiksi. Tänä kesäpäivänä sateesta ei kuitenkaan ollut tietoakaan, vaikka minua siitä niin varoiteltiinkin. "Olympicin niemimaalla sataa paljon". Ja tämä varoitus tuli joltain Alaskassa.
This forest is probably exactly as Stephenie Meyer imagined, when she wrote the Twilight series. I read the books when I lived in Alaska and somehow I thought that the scenery there also fit as a place where sunlight fearing vampires would live. On this summer's day there was however no sight of rain, though I had been warned. "It rains a lot on the Olympic Peninsula". And this came from someone in Alaska.
IMG_4445
IMG_4444
Pienen uudelleenorganisoinnin jälkeen jatkoimme matkaamme kohti La Pushia ja rannikkoa. Vihdoin pääsisimme seuraavan yön majapaikkaamme.
After some slight reorganizing we continued our journey towards La Push and the coast. Finally we'd get to our campsite for the night.
IMG_4448
IMG_4450
Pysäköimme auton rannalla olevalle parkkipaikalle ja pakkasimme mukaan tärkeimmät kamppeet. Edessä oli noin mailin haikki Ellen Creekin ohi alueelle, jossa telttailu olisi sallittua. Tavarat painoivat jonkin verran, mutta matkasta teki vaikeaa vuoroveden korkeus, ajopuiden suuruus ja rannan yläpäässä olevat rouheat kivet. Sisulla puskimme eteenpäin ja saavuimme vihdoin Ellen Creekin kyltille, jossa oli pakko heittää yläfemmat. Nyt teltan saisi pystyttää ihan mihin vaan. Sen jälkeen matkantekokin helpotti yllättävästi.
We parked our car at the parking lot on the beach and packed our essentials. We had a mile of hiking ahead of us, past Ellen Creek to the part of the beach where camping was allowed. The things weighed quite a bit, but the hike was arduous due to the tide being high, the huge driftwood all over and the rocks at the top of the beach. Decidedly we headed on and once we got to the Ellen Creek sign, we had to high five. Now we could set up camp anywhere. After that hiking got a lot easier.
IMG_4456
IMG_4460
Pystytimme nopeasti 50 dollarin telttamme, ja ihastelimme upeaa auringonlaskua. Teimme tuulesta huolimatta tulen, söimme eväitä ja viinipullon avaajan puuttuessa painoimme korkin pullon sisään ja joimme ahneesti paikallista valkoviiniä. Tämä oli kesäni kenties täydellisin hetki. Hetki jonka sain jakaa ystävän kanssa, joka tunsi aivan samoin kuin minä. Täydellistä.
We quickly set up our 50 dollar tent and we marveled at the gorgeous sunset. We made a fire despite the wind, ate our snacks and as we were missing a bottle opener, we pushed the cork into the bottle and eagerly drank our local bottle of white wine. This was perhaps the most perfect moment of my summer. A moment I got to share with a friend who felt exactly the same. Perfection.
IMG_4468
IMG_4472
IMG_4480
IMG_4492