Caledonia

Let me tell you that I love you
That I think about you all the time
Caledonia, you’re calling me, now I’m going home...
— Dougie MacLean

Vietin juuri viikon Skotlannissa. Harvoin löydän niitä paikkoja jotka kolahtavat yhtä kovaa kuin tämä, heti ylitettyäni rajan Ylämaille. Tämä ei suinkaan tarkoita ettenkö olisi löytänyt omanlaisia maisemia Alamailtakin. Kuten ystäväni Ulla taannoin totesi, taitaa minulla olla jonkinlainen erityiskyky löytää omannäköisiä paikkoja maailmalta, kutsuttakoon niitä sitten niiksi sielunmaisemiksi, joista olen viime aikoina kirjoitellut. Viikossa ehdimme paljon, ja vaikka Edinburgh oli valloittava kaupunki, totesin taas kerran että mieluiten matkustan luontoon, oli se sitten kaupungin lähellä tai ei. Näimme linnoja, nummia, lumihuippuisia vuoria, järviä, merta, karvaisia kavereita ja maistoimme sekä viskiä, että haggista. Kaikki maistui ja näytti hyvältä. Keli oli vaihteleva, vettä tuli kuin saavista, tuuli meinasi puhaltaa meidät nurin ja iltaisin tuli kylmä, mutta aurinko paistoi siellä ja silloin kun piti. Tässä alkupaloja, palaan pian laajempien postauksien kera ja yksi juttu on varma, Skotlantiin palaan vielä.

PS. Tämän postauksen kuvat ovat ensimmäisiä matkakuvia, joita olen ottanut uudella kamerallani Olympus OMD E-M1:llä. Mitä pidätte?

I just spent a week in Scotland. I rarely find places that hit home as hard as this, right after I crossed the Highland boundary. That is not to say that I didn't find places to my liking in the Lowlands as well. My friend Ulla recently stated that I seem to have a certain knack for finding places that look like me in the world, we might as well call them my spiritual landscapes, as I've recently discovered. We had plenty of time in a week, and even if Edinburgh is a captivating city, I once again concluded that I prefer traveling in nature, whether it be close to the city or not. We saw castles, moors, snowcapped mountains, lochs, the ocean, hairy coos and tried both whisky and haggis. Everything tasted and looked good. The weather was variable, we got soaked in rain, the wind nearly blew us over and it was cold at night, but the sun shone when and where it needed to. Here are some tidbits, stay tuned for more in-depth posts. One thing is certain, I will definitely return to Scotland.

PS. The pictures in this post are the first travel photos I've taken with my new camera, an Olympus OMD E-M1. What do you think?

Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled

Jacket: Patagonia

Boots: c/o* Merrell Fluorecein

Beanie: Poler

Backpack: Poler x Pendleton

*courtesy of

Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled
Untitled

Kiitos myös rakkaalle ystävälleni Gracelle seurasta tällä matkalla, slàinte mhath!

I also need to thank my dear friend Grace for her companionship on this trip, slàinte mhath!