Turquoise Waters

We’ll find each other where we promised
Where the tide is low for man and spirits
I put aside the yearning of my voice when i was young
Even until the darkest hour
When the lives we lived are gone forever
We hover on the crosswinds
There is time to meet again
— "Crosswinds" by J. Tillman

Hyvin nukutun yön jälkeen olikin hyvä herätä viluisaan oloon. Noh, onneksi meillä oli mukana kolmen vuodenajan makuupussit ja kerrokset fleeceä sekä untuvaa, joilla tarkeni ilman lämmitystä tuulen tuivertaessa ulkona. Soitettuamme muutaman puhelun ja tutkailtuani karttaa lähimmän suuremman kaupungin löytämiseksi pukeuduimme lämpimästi ja menimme ulos ihailemaan turkoosia vettä ja valkoista hiekkarantaa. Mikä pisti vihaksi rannalla oli ihmisten välinpitämättömyys ja maahan heitetyt roskat ja vaipat. Miten näin upeaan luontoon tulisi kenellekään mieleen jättää roskaa jälkeensä?

After a good night's sleep 'twas nice to wake up to feeling a bit chilly. Well, fortunately we'd brought 3-season sleeping bags and layers of fleece and down, which kept us warm without heating as the wind was howling outside. After making a few phone calls and after I'd pondered over the map looking for the closest bigger town, we dressed in warm clothes and went outside to admire the turquoise water and the white beaches. What made me angry on the beach was people's indifference and all the trash and diapers discarded on the ground. How can people litter in this gorgeous scenery?

Turquoise Waters-5
Turquoise Waters-4
Turquoise Waters-12
Turquoise Waters-6
Turquoise Waters-14
Turquoise Waters-7
Turquoise Waters-3
Turquoise Waters-31
Turquoise Waters-15
Turquoise Waters-16
Turquoise Waters-18
Turquoise Waters-20
Turquoise Waters-19
Turquoise Waters-22
Turquoise Waters-26
Turquoise Waters-29

Pian matka jatkuikin kohti Sortlandia, joka oli ainoa paikka josta päättelin meidän löytävän apua kaasutilanteeseen. Bensa-asemat olivat turha toivo, sillä suomalaiseen kaasupullosysteemiin eivät norjalaiset vaihtopullot kelvanneet.

Soon the trip continued toward Sortland, which was the only place where I deduced we'd able get help for our gas situation. The gas stations were of no help, since our Finnish gas bottles couldn't be exchanged for the Norwegian ones.