The Abstract, Delicate, Profound

I love the abstract, delicate, profound, vague, voluptuously wordless sensation of living ecstatically.
— Anaïs Nin

On hassua mitä sitä muistaakaan. Auringon kasvoilla, kuumuuden ilmassa, hien valuvan alas selkäpiitä pitkin... jotkut asiat ovat todella vaivan arvoisia. Kuten Delicate Archille kiipeäminen iltapäivän auringossa, nähdäksemme auringon laskevan punaisille kallioille ja myöhemmin myös uskomattoman kauniin tähtitaivaan. Huipulla piti taistella tilastaan, jotta sai kuvan kaaresta ilman muita ihmisiä. Kuvattuamme tovin ja auringon laskettua, istuimme vain siinä katsomassa kun luonto värjäsi tämän henkeäsalpaavan maiseman yhä tummempiin sävyihin. Vihdoin näimme tähdet, linnuradan, autoletkan kaukaisuudessa, kaikki matkalla puistosta ulos, kun me vielä istuimme paikallamme pimeässä. Vain rohkeat jäivät. Jotkut nuoret virittelivät bileitä kaaren alla, musiikin, makuupussien ja oluiden kera. Turistit yrittivät saada täydellisen otoksen tähdistä. En halunnut stressata täällä mistään. Keskityin lähinnä nauttimaan hetkestä. Muistamaan jokaisen yksityiskohdan, jokaisen tunteen ja jokaisen tähden avaruuden pohjattomassa syvyydessä. Matkalla alas olimme miltei eksyä. Kivimerkintöjen seuraaminen alas parkkipaikalle oli otsalamppujenkin valossa haastavaa. Autoa lähestyessämme yllämme lenteli lepakoita. Nämä hetket jäi mieleen. Abstrakteina, herkkinä, syvällisinä.

It's funny the things you remember. The sun on your face, the heat in the air, the sweat running down your back... some things are just truly worth the effort. Like hiking up to Delicate Arch in the afternoon sun, to catch the sunset and later on an amazing starry sky as well. Up top you had to fight for your space to get a picture of the arch without any people in it. After getting some pics and after the sunset we just sat there watching nature paint this incredible landscape in deeper and deeper hues. Finally we saw the stars, the Milky Way, the line of cars in the distance, all on their way out of the park, as we still sat there in the darkness. Only the brave remained. Some youngsters setting up a party just below the arch, music, sleeping bags and beer in tow. Tourists trying to get the perfect shot of the stars. I really didn't feel like stressing about anything. I was mostly concentrating on taking it all in. Remembering every detail, every sensation, every star in the endless abyss of space. On our way down we almost got lost for a second. Following the cairns back to the parking lot was challenging, even with a headlamp. As we finally neared our car, there were bats flying through the air, just above our heads. These are the things that remain in my mind. Abstract, delicate, profound.

Delicate Arch-13
Delicate Arch-3
Delicate Arch-6
Delicate Arch-7
Delicate Arch-9
Delicate Arch-21
Delicate Arch-24
Delicate Arch-29
Delicate Arch-30
Delicate Arch-33
Delicate Arch-36
Delicate Arch-39
Delicate Arch-40
Delicate Arch-43
Delicate Arch-52
Delicate Arch-1-2
Delicate Arch-57