Angels Landing

"Life begins at the end of your comfort zone."
- Neale Donald Walsh

Elämäni aikana olen todennut, että useammin sitä katuu enemmän niitä asioita joita jätti tekemättä, kuin niitä joita on tullut tehtyä. Päätin jo vuosi sitten, että tulisin varmuudella kiipeämään Angels Landingin huipulle Zionissa, vaikka kuinka pelottaisi. Ainoa mikä minua voisi ehkä estää, olisi epäsuotuisat sääolosuhteet. Olen kerran aiemminkin uhmannut korkean paikan kammoani hyppäämällä Norjassa sillalta köyden varassa, eikä tämä ollut kovinkaan erilaista. Tähän koitokseen olin kuitenkin varustautunut päättäväisyydellä eikä tämä ollut hyppy kertalaakista, vaan useamman tunnin rupeama.

During my lifetime I've often concluded that more often you regret the things you didn't do, than the things you actually did. I already decided a year ago that I would definitely climb to the top of Angels Landing in Zion, despite my possible fears. The only thing that could have stopped me, would have been impossible weather. I have once before braved my vertigo by jumping off a bridge on a rope in Norway, and this wasn't very far off. I had however come prepared for this endeavor, equipped with stubborn determination and this wasn't just a head on jump, but a trial of several hours of hiking.

Zion-114

Legendaarisesta maineesta nauttiva Angels Landing on eittämättä yksi kuuluisimmista päiväpatikkareiteista Yhdysvalloissa. Zioniin matkaavat lukuisat turistit pyrkivät kukin kestävyytensä rajoissa huipulle. Täällä näkee korkeuksista huolimatta ihmisiä mitä kummallisemmissa varustuksissa. Itse en lähtisi tälle reissulle flipflopeissa, vaan onnekseni samat Merrellin vesikengät joissa haikkailin edellisenä päivänä Narrowsin, kuivuivat sopivasti aamuun mennessä. Yhdellä parilla kenkiä siis mentiin.

Angels Landing is undeniably one of the most notorious day hikes in the United States. Countless tourists traveling to Zion National Park wish to brave their way to the top within their own limits. Here you will see all kinds of strange attires, despite the steep elevation. I would never ever head out on this hike in sandals or flip flops, and had fortunately gotten my Merrell water shoes dry after using them the previous day for hiking up the Narrows. So one pair of shoes was just enough for Zion.

Zion-81

Angels Landingin huippu kohoaa yli 450 metrin korkeuteen Virgin joen kovertaman Zionin kanjonin ylle. Zionin kansallispuiston omat shuttle-bussit kuljettavat kätevästi kanjonin päähän asti tielle, jonne yksityisautoilla ei enää ole asiaa. Matkaa huipulle kertyy Grotton shuttle-pysäkiltä noin 5 mailia, joista kaksi ensimmäistä on suhteellisen helppokulkuista kivetettyä polkua pitkin.

The top of Angels Landing towers at nearly 1500 feet above the Zion Canyon, formed over time by the Virgin River. Zion's own shuttle buses transport you easily to the end of the canyon to the road that is no longer accessible by private vehicles. The way up to the top from the Grotto shuttle stop is about 5 miles, out of which the two first ones are on a fairly easy paved trail.

Zion-82
Zion-85

Menomatkalla lähes koko pätkä on ylämäkeä, joten matkaan kannattaa varata reilusti vettä, eväitä ja kuntoa. Hyvät kengät ja päähine ovat kuumalla kelillä pakollisia. Huipulla auringolta ei saa minkäänlaista suojaa. Lähdimme itse liikkeelle ensimmäisellä bussilla kuudelta, herättyämme ensin viiden maissa aamulla teltasta Watchmanin leirintäalueelta. Yllä Laura lepää ennen Walter's Wiggles serpentiinipolun alkua.

On the way up the whole way is literally up, up, up, so you should bring plenty of water, snacks and fitness. A good pair of shoes and a hat are a must in hot weather. There is no shade up top. We headed out with the first shuttle bus of the morning at 6AM after waking up in our tent just after 5AM at Watchman Campground close to the Visitor Center. Above Laura is resting before heading up the steep switchbacks of Walter's Wiggles.

Zion-87
Zion-92

Pudotus alas harjanteelta on niin jyrkkä, että tuntuu helpommalta lähestyä reunaa kontin.

The drop from atop is so steep, that it feels easier to approach the rim on all fours.

Zion-95

Ennen lopullista nousua oli harjanteella vielä hiljaista. Suuret massat saapuvat vasta puolen päivän jälkeen. Polun ollessa monin paikoin todella kapea, noin puolen metrin luokkaa ja pudotuksen ollessa yli 400 metriä päistikkaa alas, kannattaa ohituksiin suhtautua polulla varauksella. Opasteetkin varoittavat usean ihmisen menettäneen henkensä tällä reitillä. Onneksi kallioon on pultattu jyrkimpiin paikkoihin paksua ketjua, johon voi turvautua siltä varalta että liukas kivi pettäisi kengän alta.

Before the final ascent, it was still quiet on the ridge. The masses of people probably arrive around noon. As the trail is very narrow in many places, around two feet and the drop being 1200 feet straight down, you should prepare to pass others along the path with caution. Even the signs warn that several people have lost their lives while hiking this route. Fortunately they have bolted thick chains along the steepest parts, which you can cling to in case you'd slip on the sometimes slippery rock.

Zion-93
Zion-99
Zion-100

Reitti on niin kovassa käytössä, että kallio on monin paikoin todella kulunutta ja samalla myös liukasta. Ketjusta kannattaa todella pitää kiinni. Liisan ilme ja alla häämöttävä pudotus kertoo paljon.

The trail is in such heavy use, that the rock has really been warn down in spots, hence making it quite slick. You really need to hold on. Liisa's face and the drop below tell the whole story.

Zion-105
Zion-107

Viimeinen, ja myös jyrkin nousu huipulle näkyy edessä. Aurinkokin alkoi pilkottaa. Tästä eteenpäin piti hetken pitää kameraa repussa, sillä välillä tuntui siltä että se heilui kaulassa kiipeämisen tiellä ihan liikaa. Puhelimen olin tunkenut visusti urheiluliivien sisään.

The last and also the steepest part can be seen up ahead. The sun was also starting to peek out. From here on out I had to keep my camera in my pack, because at times it was swinging around my neck way too much. I had securely tucked my phone inside my sports bra.

Zion-108

Tässä jäljellä on enää lyhyt rykäisy. Tyttö joka on Lauran kanssa kuvassa alla oli lähtenyt matkaan ystävänsä kanssa, jonka kohtasimme jo alkumatkasta. Ystävä oli kuitenkin niin kauhuissaan, että oli joutunut kääntymään takaisin ja jäämään odottamaan. Lupasimme tytölle että hän saisi liittyä lopuksi matkaa meidän seuraamme.

Here were only minutes away. The girl in the image below with Laura had headed out with a friend, who we'd already met at the beginning of the trail. The friend had however been so terrified, that she was forced to turn back and wait. We promised the girl that she could join us for the last leg of the hike. It's better not to hike this trail alone.

Zion-111
Zion-117

Huipulla kelpasi relata. Hikisenä, kauhistuneena mutta niin onnellisena söin aamiaista näissä näkymissä. Seuraan liittyi myös pieni maaorava, jota korkea paikka ei kauhistuttanut yhtään.

Up top I could finally relax. I was sweaty, horrified, but so happy to be having breakfast in these views. I also had company of a little chipmunk, who didn't mind the heights at all.

Zion-118
Zion-126
Zion-124
Zion-128
Zion-120

Ihasteltuamme aikamme maisemia ja syötyämme eväämme oli aika lähteä paluumatkalle, ennen kuin vastaan tulisi kapealla polulla liikaa ihmisiä. Jos nousu vaati keskittymistä ja kuntoa, oli laskeutuminen jokseenkin kuumottavampaa. Menomatkalla alaspäin ei oikestaan tarvinnut katsoa, mutta paluumatkalla jyrkiltä maisemilta ei voinut välttyä.

After admiring the views for a while and after eating our breakfast it was time to head out before the trails would become too crowded with people. If the ascent required concentration and stamina, the descent was quite a lot scarier. On the way up you didn't really need to look down, but on the way down you couldn't just avoid the steep views.

Zion-134
Zion-131
Zion-135
Zion-138
Zion-137
Zion-143
Zion-140
Zion-139
Zion-150
Zion-147
Zion-151
Zion-157
Zion-158

Miltä tuntui jälkikäteen? Oliko reitti niin paha kuin mistä etukäteen varoiteltiin? Noh, oli ja ei. Kyllä korkeat paikat edelleen kuumottavat, mutta eivät ehkä yhtä paljon kuin ennen. Lähtisin ehdottomasti toistekin. Seuraavan kerran olisi kiva lähteä katsastamaan auringonlasku Angels Landingilta.

How did I feel afterwards? Was it as bad as I had read ahead of time? Well, it was and it wasn't. I still find heights intimidating, but maybe not as much as before. I would definitely do this hike again. Next time maybe I would like to see the sunset from atop Angels Landing.

Zion-159

Mitä siis kannattaa varata mukaan/muistaa ennen matkaa?

  • varaa mukaan hyvät, tukevat kengät
  • ota tarpeeksi vettä useamman tunnin matkalle
  • suojaa pää auringolta
  • älä pelkää kääntyä takaisin jos pelottaa
  • etene maltilla ja varoen, tämä on vaarallinen reitti opasteista ja ylläpidosta huolimatta
  • älä patikoi yksin, ota kaveri mukaan tai liittäydy muiden seuraan
  • lähde matkaan aikaisin aamulla tai vasta myöhään iltapäivällä kun on väljempää
  • älä ohita ja kiiruhda ruuhkaisissa paikoissa, anna muillekin tilaa
  • tarkista shuttle-bussin aikataulu kauden mukaan, ettet illalla myöhästy viimeisestä bussista. matka laaksosta takaisin parkkipaikoille on yllättävän pitkä
  • varaa hämärää varten mukaan otsalamppu, me lähdimme aamuhämärässä bussilta otsalamput päässä
  • käy vessassa etukäteen Grotton pysäkillä, matkan varrella ei ole vessoja muuta kuin baja-maja puolitiessä Scout Lookoutin kohdalla silloin kun se on käytössä - puskapissaaminen ei ole täällä suotavaa
  • GOOD LUCK!

Merrellin kengät saatu blogin kautta.

What should you bring/prepare for before the hike?

  • bring decent, sturdy shoes
  • bring water for a hike of several hours
  • cover your head from the sun
  • don't be afraid to turn back if you feel scared
  • take it easy and with caution, this is a dangerous trail despite the signs and the maintenance
  • don't hike alone, bring a friend or join other groups
  • head out early in the morning or later in the afternoon after the crowds are gone
  • don't pass and rush past others in crowded spots, give others roon
  • check the schedule of the shuttle buses according to the season. the way back from the valley to the parking lots is surprisingly long
  • bring a head lamp for darker times, we headed out in the morning with ours on
  • use the restrooms by the Grotto shuttle stop, there are none along the way except a port-a-potty at Scout Lookout, when it's actually in use - peeing just anywhere is frowned upon here
  • GOOD LUCK!

I got these Merrell shoes through the blog.

Zion-162
Zion-164
Zion-169
Zion-172
Zion-178